Miksi ihmiset voivat huonosti perheissä, seurakunnissa, yhteiskunnassa? Miksi on väsyksiin asti yrittämistä eikä kuitenkaan saavuteta kunnolla mitään? Miksi ajatellaan, ettei kukaan oikeasti rakasta ja välitä minusta. Tämä on orvon ihmisen elämää, koska häneltä puuttuu todellinen isä. Suomen seurakunnissa on huutava tarve hengellisestä isyydestä. Siksi yksi tärkeimmistä totuuksista, mistä Pyhä Henki haluaa antaa tuoretta ilmestystä, on Jumalan isyys ja sen kautta tuoda todellista vanhemmuutta seurakuntiin.

Jumala on yksi, mutta silti kolme persoonaa, jotka ilmentyvät eri tavoin ja joilla kullakin on oma erillinen tehtävänsä. Jumala Poikana, Jeesuksena Kristuksena, tunnetaan kaikkein parhaiten, kun hän tuli ihmiseksi ja Pelastajaksi synnistä. Pyhä Henki Jumalana oli kauan aikaa vähemmän ymmärretty. Mutta kun hänet löydettiin uudelleen, saatiin ilmestystä Hengen täyteydestä ja armolahjoista, sairaiden parantamisesta ja palvelemisesta Hengen voimassa.

Entä Jumala Isänä? Jeesus on tie Isän luo. Hän puhui paljon Isästä ja hänen Isä-suhteensa merkityksestä, mutta pelkkä asioiden lukeminen Raamatusta ei vielä riitä. Tarvitaan ilmestys. Niin kuin pelastus on ilmestys Jeesuksesta ja henkikaste on ilmestys Pyhän Hengen läsnäolosta uskovassa, samoin Jumala antaa yliluonnollisesti ilmestyksen Isästä. Silloin se ei ole enää vain teologiaa, vaan Isä itse tulee lastensa sydämeen todelliseksi.

Mitä tämä merkitsee käytännössä? Jumalan isyys pitää sisällään kaksi tärkeää puolta: Toisaalta suhde Isään on hyvin läheinen ja täynnä rakkautta. Siinä Isä ilmaisee ehdottoman rakkautensa lastaan kohtaan ja tämä puolestaan sytyttää rakkautemme häntä kohtaan. Toisaalta suhde Isään on äärimmäisen kunnioittava, jossa Isä tuo esiin omaa kirkkauttaan ja se merkitsee, että haluamme palvoa ja kunnioittaa häntä koko olemuksellamme.

Tällainen rakastava ja kunnioittava suhde oli Jeesuksella Isään, kun hän eli maan päällä. Suhde Isän ja Pojan välillä oli niin läheinen, että he olivat täysin yhtä. Samaa läheisyyttä Isä on tarkoittanut myös meille jokaiselle, jotka hän on ottanut pojikseen ja tyttärikseen. Jumala on Isänä meille elämän lähde, huolehtija, valmentaja, auktoriteetti ja kaikkea muuta, mitä vain tarvitsemme hänen yhteydessään. Jumalan isyys antaa meille mallin, kuinka kristittyinä kasvamme hengelliseen aikuisuuteen ja meistä tulee isiä nuoremmille seurakunnassa, kyse ei ole fyysisestä iästä. Jumalan isyys vahvistaa identiteettiämme hänen poikinaan ja tyttärinään.

Suurin ongelma yleensä seurakunnissa on johtajien epävarmuus. Se johtuu siitä, ettei ole varmuutta omasta identiteetistä ja tarkoituksesta. Jos tämä ilmestys puuttuu, meitä hallitsee orvon ja orjan mentaliteetti pelon kautta. Hengellisessä aikuudessa ei ole enää sijaa epäonnistumisen ja hylkäämisen pelolle eikä millekään muulle pelolle. Kasvanut kristitty tietää, että Isä rakastaa häntä aina eikä salli hänelle tapahtuvan mitään pahaa. Kehittynyt suhde Isään tyydyttää täysin sisimpämme syvimmät kaipaukset.

Tähän Jumala vuodattaa armonsa Henkeä niin, että Suomen seurakunnissa nousee hengellinen isyys, eikä olla enää orpo kansa, joka käpertyy omaan arvottomuuden tunteeseen. Silloin Suomi on valmis ottamaan vastaan kansallisen herätyksen

Seppo Pehkonen